Tekoäly kirjoittaa ja kääntää jo sangen hyvin. Tekeekö se kääntäjistä tarpeettomia?

Tutkimusten mukaan kääntäjän ammatti on kärkipäässä tekoälyn soveltuvuuslistalla, eli tekoäly on jo erittäin hyvä kyseisessä työssä. Herääkin kysymys: Ajaako tekoäly kääntäjien ja kirjoittajien ohi? Olemmeko jo siinä tilanteessa? Pitäisikö johtajien panostaa tekoälyyn vielä enemmän (vai vähemmän)?

Monet yrityspäättäjät tuntevat paineen hyödyntää tekoälyä, jonka avulla voi saavuttaa kustannussäästöjä ja tehokkuusparannuksia eli tuottaa entistä enemmän entistä vähemmällä.

LanguageWiren taannoisessa Customer Advisory Board -kokouksessa ilmaistu viesti oli selkeä: laadusta ei tingitä. Asiakkaat toivovat tekoälyn hyödyntämistä, mutta he haluavat myös asiantuntijoiden varmistavan käännösten luotettavuuden ja brändiä tukevan laadun.

Yhtälössä on kolme tekijää, joiden kaikkien yhdistäminen on haastaavaa:

• Laatu

• Nopeus

• Hinta

Jos laadulla ei olisi merkitystä, yritykset käyttäisivät konekäännöstä kaiken sisällön kääntämiseen. Jos taas nopeudella ja kustannuksilla ei olisi merkitystä, ihmiset voisivat kääntää kaiken. Sisällön määrä kasvaa kuitenkin koko ajan nopeammin kuin editoijat ehtivät käydä tekstiä läpi.

Asiantuntijatarkastus muodostuu pullonkaulaksi.

Erään asiakkaamme sanoin: "Tarkistajamme ovat ylikuormittuneita; automaation tulisi vähentää työkuormaa ja nopeuttaa julkaisuprosessia."

Tämä kaikki kertoo siitä, että kääntäjät ja kirjoittajat eivät suinkaan käy tarpeettomiksi mutta heidän roolinsa muuttuu. Automaation ansiosta organisaatiot voivat tuottaa entistä enemmän käännöksiä, ja kääntäjille syntyy kasvava työkuorma käännösten arvioinnista ja validoinnista.

Ohjataan ihmisen työpanos sinne, missä sillä on eniten vaikutusta

Lokalisoimme äskettäin oman verkkosivustomme. Työmäärä oli valtava, mutta se pysyi hallinnassa, koska annoimme asiantuntijoiden työstettäviksi vain sellaiset tekstit, joissa tarkistusta todella tarvittiin. Tärkeimmät sisällöt kävivät läpi luovan kääntämisen ja tarkistuksen. Osa sisällöistä ei kuitenkaan vaatinut yhtä perusteellista panosta.

Tärkeintä onkin, että laatua ei ajattele vakiona.

Ylimitoitettu panostus ei-kriittiseen sisältöön on resurssien tuhlausta. Alimitoitettu panostus kriittiseen sisältöön on riski.

Organisaatioiden avainkysymys onkin: Mikä on oikea laatutaso kuhunkin tarkoitukseen, budjetin ja aikataulun rajoitukset huomioiden?

Tätä pohtimalla voidaan vapauttaa asiantuntijoiden osaamista tehtäviin, joissa siitä on eniten hyötyä.

Kääntäjät ovat arvokkaampia kuin koskaan

Kääntäjät eivät ole käymässä tarpeettomiksi. Heidän roolinsa on kehittymässä. Kääntäjät käyttävät jatkossa mahdollisesti vähemmän aikaa kääntämiseen ja enemmän aikaa tarkistamiseen, mutta heidän panoksensa on tärkeämpi kuin koskaan. Tämä on looginen päätelmä, jonka voi tehdä tarkastellessaan monikielistä sisältöä tuottavien yritysten laatuvaatimuksia. Se heijastaa myös sitä todellisuutta, jonka havaitsemme päivittäisessä työssä asiakkaidemme kanssa.

Avainasemassa on harkittu päätöksenteko. Yrityspäättäjien on määriteltävä, missä tilanteissa tekoälyllä voidaan parantaa tehokkuutta ja missä vaaditaan asiantuntijaosaamista varmistamaan korkea laatu, vaatimusten noudattaminen ja brändinmukaisuus.

Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun kullekin sisältötyypille määritellään sopiva laatutaso. Näin voidaan saavuttaa tasapaino, joka keventää työntekijöihin ja budjetteihin kohdistuvaa painetta mutta tuottaa silti aidosti tarkoituksenmukaista sisältöä.

Haluatko kuulla lisää tällaisista asioista?

Tämä kirjoitus perustuu neljä kertaa vuodessa ilmestyvään uutiskirjeeseemme. Tilaa uutiskirje, jos olet kiinnostunut saamaan lisää tietoa tekoälystä, lokalisoinnista ja kielialasta suoraan sähköpostiisi.